Yhteishuoltajuus laki määrittelee lapselle oikeuden siihen, että hänestä pidetään huolta ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Kun tulee tilanne eteen, jossa lapsen biologiset vanhemmat eroavat, vanhemmille voidaan asettaa yhteishuoltajuus. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että molemmilla vanhemmilla on sekä vastuu että oikeus määrätä niistä asioista, jotka liittyvät lapsen elämään. Lain avulla pyritään takaamaan selkeät pelisäännöt siihen, miten lapsen kasvatus tullaan hoitamaan.
Yhteishuoltajuus laki ja tapaamisoikeus
Tapaamisoikeuden toimesta pyritään turvaamaan se, että lapsen etävanhemmalla on oikeus nähdä lastaan. Sillä pyritään turvaamaan lapsen oikeutta nähdä biologista vanhempaa siitäkin huolimatta, että vanhempien välinen suhde on jopa riitautunut. Tapaamisoikeus on apu niissä tilanteissa, kun tapaamisia ei onnistuta järjestämään lähivanhemman toimesta. Tarpeen vaatiessa viranomaiset voivat puuttua asiaan.
Äitiyslaki haluaa tuoda esiin myös sen, että yhteishuoltajuuslain mukaan kummankin vanhemman on pyrittävä omalla toiminnallaan mahdollistamaan etävanhemman ja lapsen yhteiset tapaamiset. Yleensä nämä tapaamiset jäävät vanhempien vastuulle. Mikäli vanhemmille ei kuitenkaan löydy yhteistä säveltä, asiaan voidaan puuttua. Tapaamisoikeuteen kuuluu sekä käynnit että pidempi oleminen esimerkiksi etävanhemman kotona.
Yhteishuoltajuus on lapsen parhaaksi
Elämässä asiat eivät aina mene niin kuin on alun perin suunnitellut. Sen takia valtio pyrkii ottamaan kantaa eronneiden perheiden lasten ja vanhempien väliseen suhteeseen. Erot voivat olla usein riitaisia, joten laki tulee tällöin apuun. Olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että yhteishuoltajuuteen liittyvät asiat voitaisiin sopia rauhassa ja asianmukaisesti.
