Hedelmöityshoidot

Hedelmöityshoidot on tarkoitettu kaikille sellaisille pariskunnille, jotka kärsivät hedelmättömyydestä. Siinä munasolu saa keinotekoisesti siittiöitä, jotka hedelmöittävät sen. Hoidot ovat kaikin puolin turvallisia ja tehokkaita ja tuhannet suomalaiset ovat saaneet niistä avun. Jotta pariskunta voidaan ottaa hedelmöityshoidon piiriin, on raskautta yritettävä vähintään vuoden ajan ilman ehkäisyä. Tällöin raskauden pitäisi olla jo niin todennäköinen, että hedelmällisyyden ollessa normaalin rajoissa raskauden pitäisi toteutua yli 80- 90 prosenttisesti. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, pariskunta voi hakea apua hedelmöityshoidoista. Hoitoja on saatavissa niin julkiselta puolelta kuin yksityisiltä, joten valinnanvaraa on varsin mukavasti.

Koeputkihedelmöitys on yksi tunnetuimpia hedelmöityshoitoja, joka on varmasti kaikille tuttu. Myös muita hoitomenetelmiä on käytössä, kuten munasolun irrotushoito, keinosiemennys sekä mikrohedelmöitys. Hedelmöityshoidot ovat siis monipuolinen kokonaisuus erilaisia hoitoja.

Hedelmöityshoidot

Koeputkihedelmöitys on yleisimpiä hedelmöityshoitoja

Koeputkihedelmöitys kehitettiin alun perin naisille, joilla oli vaurioita tai muita ongelmia munanjohtimien kanssa. Myöhemmin siitä on kehittynyt hyvin yleinen ja tehokas keino hedelmöittää nainen keinotekoisesti. Suomessa syntyvistä lapsista noin kolme prosenttia on keinohedelmöityksen tulosta.

Hoidon aikana on tavoitteena se, että yhden kierron aikana munasoluja irtoaa enemmän kuin yksi. Tämä on keskeinen tekijä sen kannalta, että hedelmöityshoito voi onnistua. Munasoluja saadaan irtoamaan useita kappaleita hormonien avulla. Tämän jälkeen munasolut kerätään emättimestä ja hedelmöitetään. Lopuksi odotetaan, että munasolut jakaantuvat kahdeksansoluisiksi ennen siirtämistä kohtuun.

Keinosiemennys tapahtuu kohdussa

Keinosiemennys on yksi hedelmöityshoidon muotoja ja siitä käytetään myös nimitystä kohdunsisäinen inseminaatio. Keskeisin ero koeputkihedelmöitykseen on se, että munasolun hedelmöitys tapahtuu kohdun sisällä. Siittiöt siirretään kohtuonteloon ennen munasolun irtoamista ja ne hedelmöittävät munasolun itsenäisesti. Tällöin munanjohtimista vähintään toisen pitää olla terve, jotta toimenpide on mahdollinen.

Eri tilanteissa voidaan käyttää erilaisia hoitoja, joten sateenkaariperhe voi pohtia vaihtoehtoja oman tilanteen näkökulmasta. Siittiöt voi hankkia omasta takaa tai perheen ulkopuolelta, joten kumppanuusvanhemmuudessa siittiöt on mahdollista hankkia monesta eri lähteestä. Miehen on käytävä sairaalassa luovuttamassa siittiöt sovittuna ajankohtana. Siittiöt käsitellään laboratoriossa ennen toimenpidettä. Yksittäiset siittiöt erotetaan spermasta niin sanotun siittiöpesun avulla.

Hedelmöityshoidot

Hedelmöityshoidot ja niihin liittyvät riskit

Hedelmöityshoidot ovat turvallisia, mutta eivät täysin riskittömiä. Äitiyslaki tuo paljon uusia mahdollisuuksia sateenkaariperheille, mutta riskien kanssa kannattaa olla tarkkana. Koeputkihedelmöityksen myötä kehitetyt sikiöt ovat alttiimpia syntyä ennen aikaisesti ja suurissa aineistossa on viitteitä, että syntyneet vauvat painavat vähemmän kuin luonnollisella tavalla siitetyt lapset. Lisäksi on havaittu, että koeputkihedelmöitys lisää jonkin verran mahdollisuutta siihen, että lapsella on synnynnäinen vamma. Tähän on pyritty löytämään selitystä, mutta varmuutta asialle ei ole vielä saatu.

Kaiken kaikkien riskit ovat pieniä ja suurin osa syntyneistä lapsista on täysin terveitä. Riskejä aiheuttavat hedelmöityshoidon aikana annettavat hormonit sekä se, mitä munasolu kokee hedelmöityksen aikana. Toisaalta riskien aiheuttajaksi on epäilty myös sitä, että hedelmöitystä tarvitsevien ihmisten geeneissä on ikään kuin valmiiksi riskejä aiheuttavia ominaisuuksia. Perimässä saattaa olla jotain sikiön kehitykselle haitallista, koska luonnollinen hedelmöitys ei onnistu.