Uudistetaan äitiyslaki!
Kansalaisaloite uuden äitiyslain puolesta.
Äitiyslain myötä naispareille syntyvät lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa eri sukupuolta olevien avoparien lasten kanssa: molemmissa tapauksissa vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolakäyntien aikana.
Äitiyslaki turvaa lapsen tosiasialliset perhesuhteet alusta asti ja on siten myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen.
Mikä äitiyslaki?
Äitiyslaki on hyväksytty eduskunnassa 28.2.2018 huikein äänin 122-42!
Lisätietoja äitiyslain soveltamisessa naisparin perheissä saat Sateenkaariperheet ry:stä (www.sateenkaariperheet.fi)
***
Äitiyslaki hyväksyttiin – entäs nyt?
• Viranomaiset alkavat valmistella lain toimeenpanoa
• Laki tulee voimaan alkuvuodesta 2019
• Koskee naisparin lapsia, jotka saavat alkunsa virallisista hedelmöityshoidoista, jotka on annettu lain voimaantulon JÄLKEEN!
• Toisin sanoen äitiyslain nojalla vahvistetaan ensimmäiset äitiydet vuoden 2020 alkupuolella
Vuoteen 2020 saakka naisparien lapsen asema tulee vielä vahvistaa perheen sisäisen adoption kautta. Myös sen jälkeen esimerkiksi koti-inseminaatiolla alkunsa saaneet lapset pitää adoptoida.
***
Äitiyslaki turvaa naisparin lapselle kaksi vanhempaa syntymästä lähtien. Avioliittolain muutos ei korjaa lasten asemaa. Tarvitaan äitiyslaki, jotta lapsella olisi syntymästään lähtien oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa.
Nykyisin naisparin lapsi voi saada kaksi vanhempaa perheen sisäisen adoption kautta. Tämä jättää lapsen oikeudellisen aseman avoimeksi koko raskauden ajaksi ja 1-12kk syntymän jälkeen. Äitiyslaki mahdollistaisi lapsen tunnustamisen neuvolassa jo ennen lapsen syntymää, samoin kuin miehet voivat tunnustaa lapsensa neuvolassa vuoden 2016 alusta lukien.
Äitiyslaki ei voi teoriassakaan viedä isää keneltäkään. Vastaava lainsäädäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Äitiyslaki määrittelee synnyttäjän puolison asemaa. Tästä syystä laki ei liity miesparien lasten oikeusturvaan. Miesparien lasten asemaa on tietysti tärkeää parantaa muilla uudistuksilla.
Äitiyslain säätämistä tukevat KAIKKI suuret lapsi- ja perhejärjestöt, mukaan lukien Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, MLL, Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Osa heistä on myös mukana Äitiyslaki-kampanjassa.
TUTUSTU KANSALAISALOITTEEN PÄÄASIALLISEEN SISÄLTÖÖN >>
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET >>
TUTUSTU KANSALAISALOITTEEN PÄÄASIALLISEEN SISÄLTÖÖN >>
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET >>
Miksi kansalaisaloite?
Hallitus ei huomioinut sateenkaariperheiden lasten oikeuksia isyyslain uudistuksen yhteydessä. Äitiyslaki valmisteltiin vuonna 2014 pikavauhtia korjaamaan tilannetta. Lakiesitys jäi hallitukselta kuitenkin antamatta Kristillisdemokraattien vastustuksesta johtuen. Kansalaisaloitteella halutaan tuoda lakiesitys eduskunnan käsittelyyn. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artikla kieltää lapsen syrjinnän hänen vanhempiensa ominaisuuksista johtuen. Vanhempien sukupuoli ei saa vaikuttaa lapsen oikeudelliseen asemaan syntymähetkellä.
Käsittelyvaihe
Äitiyslaki on hyväksytty eduskunnassa 28.2.2018 huikein äänin 122-42!
Lisätietoja äitiyslain soveltamisesta naisparin perheissä saat Sateenkaariperheet ry:stä (www.sateenkaariperheet.fi)
***
Äitiyslaki hyväksyttiin – entäs nyt?
• Viranomaiset alkavat valmistella lain toimeenpanoa
• Laki tulee voimaan alkuvuodesta 2019
• Koskee naisparin lapsia, jotka saavat alkunsa virallisista hedelmöityshoidoista, jotka on annettu lain voimaantulon JÄLKEEN!
• Toisin sanoen äitiyslain nojalla vahvistetaan ensimmäiset äitiydet vuoden 2020 alkupuolella
Vuoteen 2020 saakka naisparien lapsen asema tulee vielä vahvistaa perheen sisäisen adoption kautta. Myös sen jälkeen esimerkiksi koti-inseminaatiolla alkunsa saaneet lapset pitää adoptoida.
***
Äitiyslaille kerättiin kannatusilmoituksia puolen vuoden ajan. Kannatusilmoitusten keruu päättyi 28.5.2016. Elokuussa 2016 Väestörekisterikeskus vahvisti hyväksyttyjen kannatusilmoitusten tarkaksi määräksi 55 707 kappaletta.
Aloitteen edustajat luovuttivat aloitteen eduskunnan puhemiehelle 9.9.2016. Eduskunta lähetti asian lakivaliokunnan käsittelyyn. Lakivaliokunta on järjestänyt asiasta joukon kuulemisia keväällä 2017 ja päätti 22.9.2017 kokouksessaan valmistella aloitetta puoltavan mietinnön.
55 707 kiitosta allekirjoittaneille!
Aloitteen vireillepano
Kansalaisaloitteen laittoivat vireille joukko kansalaisia, jotka toimivat perhe- ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä. Aloitteen ovat laittaneet vireille Maria Kaisa Aula, Frank Johansson, Eija Koivuranta, Ulla Siimes, Juha Jämsä, Anna Moring, Pauliina Lehtinen, Panu Mäenpää, Petri Janhunen, Harri Kokko, Noora Kalpio, Aaro Horsma, Fredrika Biström ja Janne Hälinen.
Aloitetta tukemassa
