Kaikki äitiyslaista
Äitiyslaki uudistui vuonna 2019 ja se helpottaa erityisesti samaa sukupuolta olevien pariskuntien oikeuksia. Lakimuutos tehtiin alun perin kansalaisaloitteen pohjalta. Siinä pyrittiin parantamaan samaa sukupuolta olevien pariskuntien asemaa juridisesti. Jos lapsi syntyy keinohedelmöityshoitojen avulla, niin naisparin molemmat osapuolet voidaan määrittää lapsen vanhemmaksi.
Kansalaisaloite laitettiin alun perin käyntiin vuonna 2018, jolloin se tuli eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi sen samana vuonna ja nykyään se on lainvoimainen. Lain mukaan lapsen vanhemmuus voidaan tunnustaa neuvolassa ja tällöin naisparin molemmat osapuolet muodostavat lapseen myös juridisen vanhemmuussuhteen. Äitiys voidaan tunnustaa ainoastaan silloin, jos isyyttä ei voida tunnustaa.
Hedelmöityshoidossa vanhemmuuden määrittäminen tulee ottaa huomioon erityisesti silloin, kun naisparin molemmat osapuolet haluavat tunnustaa vanhemmuuden. Käytettävien siittiöiden tulee olla sellaisia, ettei niiden alkuperää tunneta, jotta hedelmöityshoito tapahtuu naisparien osalta tasa-arvoisesti.
Uuden äitiyslain kannalta hedelmöityshoidot kuuluvat sen soveltamisen piiriin. Jos naispari haluaa saada yhteisen lapsen hedelmöityksen avulla, se on nykyään mahdollista siten, että molemmat naiset voivat tunnustaa vanhemmuuden. Synnyttävä nainen on luonnollisesti lapsen äiti, joka tunnustetaan automaattisesti. Aikaisemmin naisparin toinen osapuoli joutui hakemaan adoptiota, mikäli hän halusi juridisen suhteen lapseen. Äitiyslain mukaan tätä ei tarvitse enää tehdä, vaan vanhemmuus voidaan tunnustaa neuvolassa ennen synnytystä. Lainmuutos otettiinkin iloisena vastaan seksuaalivähemmistöjen parissa, sillä aikaisemmin vanhemmuuden tunnustaminen oli vaikeaa tai jopa mahdotonta. Miesparien osalta äitiyslaki ei tuonut juurikaan muutoksia.
Laissa määritellään lapsen huoltajan tehtävät ja velvollisuudet, jotka jokaisen vanhemman tulee täyttää asianmukaisella tavalla. Huoltajalle tulee paljon vastuuta lapsen elämästä, joten vanhemmuuden määritteleminen myös laillisesti on tärkeää. Huoltajuus on osa vanhemmuutta, joten tältä osin äitiyslain muutokset ovat merkittäviä. Samaa sukupuolta olevien parien tapauksissa vain toinen osapuolista oli aikaisemmin myös huoltaja.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sisältää myös yhteishuoltajuuteen liittyviä pykäliä, joita saatetaan tarvita varsinkin apilaperheissä tai silloin, kun parisuhde päättyy eroon tai loppuu muutoin. Sateenkaariperhe kuuluu samalla tavoin tämän lain piiriin kuin perinteinen heteroperhe. Kumppanuusvanhemmuudessa yhteishuolto on erityisen keskeinen, sillä sen avulla voidaan tarkoin määrätä molempien vanhempien vastuualueet.
Äitiyslaki tehtiin alun perin siitä syystä, että se parantaisi lapsen etua tietyissä tilanteissa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrittelee tarkoin vanhemmuuden velvollisuudet. Tältä osin lapselle on parempi, että hänellä on kaksi vanhempaa kuin yksi. Lisäksi aiemmin samaa sukupuolta olevien parien perhe oli epätasa-arvoinen suhteessa heteroparien perheisiin. Näin ollen tasa-arvoisuus toteutuu paremmin niin vanhempien kuin lasten kohdalla.
Äitiyslaki hyväksyttiin eduskunnan äänestyksessä äänin 122- 42 ja näin ollen kansalaisaloite eteni aina lakikirjoihin asti. Kansalaisaloitteen meneminen läpi eduskunnassa on todella harvinaista, joten laki on siltä osin poikkeuksellinen ja jää historiaan. Ensimmäinen aloite, joka äänestettiin eduskunnassa kirjattavaksi lakiin, oli tasa-arvoinen avioliittolaki. Nämä molemmat lait parantavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia suhteessa valtaväestöön.
Äitiysaika on erityinen elämänvaihe, jossa syntyy uusia vastuita, tunteita ja käytäntöjä. Sen onnistumiseen vaikuttavat paitsi äidin oma hyvinvointi myös kumppanin osallistuminen. Suomessa vanhemmuutta ohjaa muun
Vuonna 2025 voimaan astuvat muutokset äitiyslakiin tuovat merkittäviä uudistuksia sateenkaariperheille, erityisesti naispareille ja apilaperheille. Lainsäädännön tavoitteena on yhdenvertaistaa vanhemmuuden tunnustamista ja selkeyttää viranomaiskäytäntöjä. Tämä artikkeli
Paljonko äitiysraha on? Perhevapaauudistus toi tullessaan uudenlaisen vanhempainrahajaottelun. Tutustu aiheeseen lisää täällä.
Kuinka kauan siittiöt hedelmöittävät, entä jos niitä säilyttää purkissa tai jäädyttää? Tutustu täällä hedelmöittymisen aihepiiriin.
Aina eivät etävanhemman oikeudet toteudu niin kuin pitäisi ja lasta ei ole mahdollista tavata. Mitä laki määrää tällaisissa tilanteissa?
Apilaperhe on perhe, jossa vanhempia on kolme tai neljä. Lue mitä kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa ja millainen ajattelu siinä on takana.
Äitiyslaki pyrkii ennen kaikkea tasa-arvoiseen kohteluun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta siten, että he olisivat tasa-arvoisempia suhteessa heteroperheisiin. Aikaisemmin ongelmia tuli varsinkin silloin, jos synnyttävä nainen kuoli synnytyksen yhteydessä. Tällöin vastasyntynyt vauva on ilman laillista vanhempaa, mikä vaikeuttaa tilannetta varsinkin juridisesta näkökulmasta katsoen. Nykyään tällaista ei pääse enää tapahtumaan, sillä lapsella on alkujaan aina kaksi vanhempaa.
Äitiyslain yksi suurimpia etuja on se, että se vähentää adoption tarvetta varsinkin naisparien kohdalla. Tilanne on huomattavasti selkeämpi ja sisältää vähemmän byrokratiaa kuin aikaisemmin. Tämä on varmasti toivottu suuntaus kaikkien sateenkaariperheiden puolesta.
Tämä sivusto kertoo äitiyslaista, hedelmöityshoidoista sekä kumppanuusvanhemmuudesta.
@2020 äitiyslaki.fi