Kun vanhemmat eroavat tai eivät asu yhdessä, lapsen arkeen liittyvistä asioista on hyvä sopia selkeästi. Kenen luona lapsi asuu, miten hän tapaa toista vanhempaansa ja miten lapsen elatus hoidetaan? Näissä kysymyksissä perheiden tukena toimii lastenvalvoja. Tässä artikkelissa kerromme yleisellä tasolla, mitä lastenvalvoja tekee ja miten tapaamiseen kannattaa valmistautua.
Mitä lastenvalvoja tekee?
Lastenvalvoja on sosiaalipalveluissa työskentelevä viranhaltija, joka auttaa vanhempia sopimaan lapsen asioista. Hän ohjaa keskustelua, kertoo eri vaihtoehdoista ja huolehtii siitä, että sopimukset laaditaan oikeassa muodossa. Lastenvalvoja ei ratkaise asioita kummankaan vanhemman puolesta, vaan hänen tehtävänsä on auttaa vanhempia löytämään ratkaisu, joka on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan yhteystiedot löytyvät oman asuinalueen sosiaalipalveluista.
Mistä asioista voi sopia?
Lastenvalvojan luona vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta. Huolto tarkoittaa vastuuta lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä oikeutta päättää lapsen asioista. Asumisesta sovittaessa päätetään, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Tapaamisista voidaan sopia esimerkiksi niiden säännöllisyys sekä loma-ajat ja juhlapyhät. Elatusavussa on kyse siitä, miten vanhemmat osallistuvat lapsen kuluihin. Aiheesta voit lukea lisää myös artikkeleistamme yhteishuoltajuudesta ja etävanhemman oikeuksista.
Kun lastenvalvoja vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen, se on voimassa samalla tavalla kuin tuomioistuimen päätös. Vahvistettu sopimus antaa molemmille vanhemmille selkeän pohjan, johon voi palata, jos arjessa tulee erimielisyyksiä.
Miten tapaamiseen kannattaa valmistautua?
Tapaaminen sujuu yleensä parhaiten, kun vanhemmat ovat miettineet asioita etukäteen. Kannattaa pohtia, millainen arki olisi lapselle toimiva: koulu- tai päiväkotimatkat, harrastukset, lapsen ikä ja tottumukset. Jos tarkoitus on sopia myös elatusavusta, lapsen kuluja ja vanhempien tuloja on hyvä selvittää ennen tapaamista. Lastenvalvoja kertoo tarvittaessa, mitä tietoja tapaamiseen pyydetään tuomaan. Omia ajatuksia kannattaa myös kirjoittaa ylös, jotta tärkeät asiat tulevat käsitellyiksi.
Lapsen näkökulma on keskeinen. Lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat siihen, miten hänen toiveitaan kuullaan, mutta sopimusten tulee aina perustua lapsen etuun.
Entä jos sopimukseen ei päästä?
Kaikissa perheissä yhteistä ratkaisua ei löydy heti. Silloin vanhemmat voivat hakea apua esimerkiksi perheasioiden sovittelusta, jossa koulutettu sovittelija auttaa vanhempia keskustelemaan ja etsimään ratkaisua. Jos sopua ei synny, asia voidaan viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tilanteet ovat aina yksilöllisiä, joten omaan tilanteeseen kannattaa hakea neuvoa lastenvalvojalta tai perheoikeuteen perehtyneeltä juristilta.
Lastenvalvoja on monelle perheelle tärkeä tuki muutostilanteessa. Kun lapsen asiat on sovittu selkeästi ja kirjallisesti, arki on helpompaa sekä lapselle että vanhemmille. Sopimuksia voi myös muuttaa myöhemmin, jos perheen tilanne muuttuu. Hyvä yhteistyö vanhempien välillä hyödyttää ennen kaikkea lasta.
